.

Hyvää kevättä! Minusta ei ole kuulunut lähes koko huhtikuun aikana yhtään mitään ja syy tähän on hyvin tavallinen ja yksinkertainen, eli ajan puute. Tästä syystä on tulossa muutoksia tälle sivustolle ja aika näyttää miten tässä nyt sitten tulee käymään. Tästä asiasta kerron tässä blogissa myöhemmin.

Useiden päivien ja useiden keskustelujen jälkeen voisin väittää olevani järkyttynyt ja väsynyt, mutta samaan aikaa jollakin tapaa huojentunut, kun sain taas monta muistutusta siitä, etten ole ainoa tällä planeetalla, joka kärsii jonkin asteisesta itsetunto ongelmasta. Isot tsempit kaikille teille, jotka kamppailette tämän ongelman kanssa!...

Puhutaan hetki itsetunnosta. Oma itsetuntoni on saanut elämäni aikana kovia iskuja ja toisinaan tuntuu ettei siitä ole mitään jäljellä. Kuvittelen itseni ohueksi lasi esineeksi. Ensimmäiset kolhut lasi sai vuosia kestäneestä koulukiusaamisesta. Sirpaleita alkoi tippumaan koulun henkilökunnan toimesta. Lopulta lasi poksahti rikki.

Synkkä, mutta tosi tarina siitä, miksi itse olen kokenyt syvää yksinäisyyttä. Ensin haluan korjata erään vääristymän, johon törmäsin hetki sitten erään sosiaalisen median keskustelussa, josta löysin väitteen, että yksinäisyys on aina itsestä kiinni, oma valinta. Näin typerää, kohtuutonta, jopa jollakin asteella sairasta väitettä en haluaisi enää...

Moikka vaan ja tervetuloa lukemaan kuka mä olen. Tämän piti olla ensimmäinen blogi postaus, mutta päätyikin toiseksi, koska huomasin, että itsestä kertominen onkin vaikeampaa kuin luulin. Kamppailen huonon itsetunnon kanssa, joka voi olla suurin ongelma tämän asian kirjoittaessa. Valehtelisin jos väittäisin, että tämä teksti olisi kirjoitettu...

Moikka ja tervetuloa mun ensimmäiseen blogi postaukseen! Joulu on tosiaan ihan kohta oven takana, niin alkakoon bloginikin sillä aiheella. Osa mut jo tietää, mutta osalle olen täysin vieras, joten aloitetaan sillä että kerron hieman itsestäni joulutarinoiden muodossa.